Viimeksi kastuin

Kirjoiteltu 26.10

Sanoin aikaisemmin, ettei ole paljon goosta näkynyt missään. Se olikin ehkä totta silloin. Sittemmin olen törmännyt goojuttuihin aika monessakin yhteydessä. Yhden kerran peliä tuli jopa telkusta, mutta en sitten jaksanut katsoa kylläkään... Myös kirjaston mainosjulisteessa on kuva goonpelaajista, tiedä sitten miksi. Sendain kova jätkä Date Masamune oli kai aika himokas goonpelaaja aikoinaan, liittyykö ehkä siihen, en tiedä sitäkään. Joka tapauksessa kyselin labissa paikkoja missä pelata goota. Ne oli aika yllättyneitä siitä, että Suomessa edes pelataan goota. Selitin että Suomessakin on pieni mutta suhteellisen aktiivinen gooskene. Itse tosin en oo siihenkään aktiivisuuteen kovin kiitettävästi ottanut osaa, mutta se nyt oli tällä kertaa sivuseikka. Kyllä ne tiesi kaksikin paikkaa, mutta kuulemma go on vain vanhojen äijien peli ja ne jopa suositteli että pelaisin mieluummin netissä. No, pitää joskus ehkä käydä tsekkaa noi paikat et millasia ne on. Sain sellaisen käsityksen, että toinen ois ihan goopaikka ja toinen pääasiassa biljardisali. Oon yrittänyt netistä kaivaa Tohoku Universityn Go-klubista tietoa ja täällä on ainakin joskus ollut sellainen, mutta kaikki linkit oli aika kuolleita. Pitää kysyä joltain noista tyypeistä, jotka tietää noista klubeista. Mieluummin ehkä pelais tuolla koulun gookerhossa kuin vanhojen äijien kanssa...

Tälle viikolle lupasi aika sateista keliä, ja tähän asti lupaukset on aika hyvin myöskin pitäneet. Maanantaiaamuna satoi kaatamalla, joten jätin pyöräilyn suosiolla sikseen ja päätin kävellä kouluun. Vaikka japanilaiset onkin aika kovia ajelemaan pyörällä sateenvarjon kanssa, en halunnut alkaa sitä taitoa nyt opettelemaan --ainakaan tuolla aamuruuhkassa. Tiistaina oli kivan kuiva aamu, mutta sitten sitä vettä alkoi tulemaan ihan kunnolla. Viimeksi kastuin, kun sateenvarjoni hajosi, mutta nyt kastuin sateenvarjon kanssa kun vettä tuli vaakasuoraan eikä siinä varjo paljon auttanut. Yritin kävellä labiin Katahiraan, mutta jo melkein puolimatkassa housut olivat jo niin märät, ettei oikein huvittanut niissä istua enää yhtään. Matkalla kämpille kastuivat sitten loputkin vaatteet. Olin oikeastaan huolissani vain labista saamastani läppäristä ja sen selviytymisestä. Tällaisia tilanteita varten olen pitänyt sitä aina muovipussissa ja pussi pitikin hyvin, paitsi että alaosa oli revennyt vesi päässyt kosketuksiin herkän koneen kanssa. Kuivattelin sitä koko päivän ja onneksi tuntui toimivan vielä normaalisti. Tästä lähtien pitää näköjään pitää tuplamuovipussivarmistusta.

Vaatteet ja kengät olivat vielä keskiviikkoaamunakin niin märät, ettei niillä oikein viitsinyt kouluun mennä, joten pukeuduin suoriin housuihin, lenkkareihin, mustaan t-paitaan ja beigeen kesätakkiin. Jopa mun tyylitajulle kauhea härövarustus, mutta minkäs sille voi kun ei ole ennen vaatteet olleet märät. Ei voi ymmärtää, ei voi varautua. Itse asiassa mulla kyllä olisi ollut ihan kunnollisiakin varavaatteita, mutta ne oli viihteilyjen jäljiltä vielä läikkyneen oluen(ja ties minkä muun) ja tupakan makuiset, hajuiset ja näkyiset odottamassa pääsyä pesukoneen pyöritykseen.

Koulussa ilmoittauduin kahdellekin field tripille. Ensimmäinen on bussimatka Yamagataan, joka on muistaakseni Sendaista vähän luoteeseen päin. Siellä pitäisi olla jonkinlainen temppelivisiitti, ja museota ja muuta hassua. Toinen oli kulttuurikurssin field trip läheiseen sake-panimoon, joka on kai alueen vanhin edelleen toimiva panimo. Siellä saa kuulemma ehkä vähän maistellakin, joten mikäs siinä. Odotan innolla.

Esittelin labissa mun uutta puhelinta ja sitäkin enemmän kyselin kaikkia hassuja ominaisuuksia ihmisiltä, jotka ymmärtää mun puhelimen valikoiden kieltä. Aika moni päättyi vain siihen, ettei oikein tiedetty onko jokin maksullista vai ei, joten päätettiin sitten jättää sikseen. Pitää kysellä noista maksullisuuksista jostain muualta. Löytyi kuitenkin yksi tosi kätevä, nimittäin japani-englanti sanakirja ja toisinpäin. Mutta coolein oli ominaisuus, joka osasi kameran kautta tunnistaa kanjin ja kertoa mitä se tarkoitti. Tosi hyvä idea, mutta toteutus oli aika paska kun kameraa on niin hankala fokusoida mihinkään niin menee kauhean kauan, että saa edes yhden kanjin merkityksen selville.

Sanakirjoista puhuen, monella on täällä ja muuallakin Nintendo DS ja siihen kanji-sanakirja -"peli". Mietin itsekin, että pitäisikö ostaa kun näytti aika kätevältä. Tiesivät jopa kaupan mistä ei DS:t ois aina lopussa. Hintaa vaan ois ehkä vähän, mutta katsoo nyt. Vaihtoehto ois tietenkin ostaa joku ihan oikea elektroninen sanakirja. Noh, pitänee miettiä.

Pari päivää sitten kirjoittelin paikallisten hämähäkkien kohtuullisen hienoista verkonrakenteluista. Pitänee ehkä vielä hieman jatkaa aiheesta, sillä edellisen postini esimerkki jäi kauas keskiviikkona näkemistäni suorituksista. Yksi sankari oli rakentanut verkkonsa pensasaidan ja yläpuolella kulkevan sähköjohdon väliin. Itse pääverkko oli kuitenkin vain vähän pensasaidan yläpuolella. Vaikka tukilangat olivat pitkät, cooliudessa tämä verkko hävisi erään katahiralaisen ahkeroitsijan suoritukselle. Katahirassa verkko oli rakennettu valopylvään ja jalkakäytävän toisella puolella kasvavan puun väliin, niin että itse pääverkko ja hämähäkki killuivat 4-5 metrin korkeudessa. Paikka oli sikäli täydellinen, että sadat pahaa-aavistamattomat yliopisto-opiskelijat kulkevat joka päivä verkon alta.