Kaupungilla
Kirjoiteltu muistiin 28.9.2006
Keskiviikko olikin sitten juhlinnan jälkeen hiljaisempi päivä. Kävin vain vähän seikkailemassa yksin Kaikanin lähimaastoja. Ajattelin että olisi voinut jopa lenkkeillä, mutta ei ole vielä oikein löytynyt mitään hyviä lenkkimaastoja. Täällä Sanjo-machissa kun ei ole mitään kevyen liikenteen väyliä, eikä oikeastaan edes kaksikaistaisia teitä, niin pitää koko ajan olla varuillaan, että koska joku hullu drift king kaahaa kulman takaa päälle. Luultavasti siihen tottuu ajan myötä. Seikkailun tuloksena löytyi pari parturia ja sairaanhoitopaikkaa, temppeli ja umpikuja. Etsin sellaista paikkaa mistä saisi tuoretta ruokaa, kun tässä edessä on vain Family Mart, mistä saa kaiken muoveissa. En kuitenkaan löytänyt ja sitten alkoikin sataa, joten lähdin takaisin kämpille.
Tänään sitten koko päivän kaupungilla. Ostoslistalla oli adaptereita läppärille, muistitikku, partakone, valokuvia opiskelijakorttia varten, matkapuhelin, silitysrauta, kello, tohvelit, shampoota ja syömäpuikot. Näistä sain ostettua vain kellon, adapterin ja muistitikun.
Kävin ensin taas seikkailemassa Student Housen ympäristöä etsimällä valokuvaamon, jossa otatin itselleni passikuvat. Maksoivat 1000 jeniä / setti jolla sai 2 kuvaa. Aika kallista, kun muistelisin että Suomessa sai 13 eurolla 4 kuvaa. Olisin kyllä tarvinnut 3 kuvaa, mutta en jostain syystä viitsinyt kun olivat niin "kalliita". Pitää ottaa automaatissa ne loput, mutta menin varta vasten kuvaamoon kun ajattelin että saa asioida japaniksi. Löysin myös kaupan jonka kyltissä luki "Fresh Food", mutta en ehtinyt sisälle tarkistamaan pitääkö kyltti paikkansa. Japanilaisiin kyltteihin kannattaa aina suhtautua vähän varauksella. Löysin myös pyöräkaupan, missä myytiin pelkkiä mopoja, joten sekin oli vähän fail.
Otin sitten bussin keskustaan ja kävin aseman lähellä olevassa elektroniikkaliikkeessä katselemassa muistitikkuja ja adaptereita. Mainostavat paikkaa isoksi ja halvaksi, mutta näin pikaisesti vertailemalla ei paikka ole ainakaan Suomeen verrattuna mikään halpahalli. Mm. muistikortteja saa Verkkokauppa.comista halvemmalla.
Ostin myös herätyskellon, sillä kännykkän akun kuoltua eilen illalla, en ole tiennyt mistään kuinka paljon kello on. No, sillä tiedolla että aurinko nousee viideltä pärjäsi aika pitkälle, ja kävin sitten ala-aulasta katsomassa yhdeksän aikaan paljonko kello on. Huomenna kuitenkin aikainen herätys orientaatioon joten ei oikein uskalla luottaa mutuun näissä heräämisissä, vaikka olenkin aika säännöllinen herääjä kunhan vähän saa rytmistä kiinni. Itse asiassa olin jo ostanut herätyskellon jo aikaisemmin, mutta failasin. Tuli ostettua kello johon laitetaan minuuttimäärä ja sen jälkeen kello laskee countdownia kunnes herättää. Eli ajan hermolla pysymiseen umpisurkea laite. Täytyy tunnustaa, että en saanut sitä edes herättämäänkään vaikka painelin raivoisasti kaikkia nappeja. Totaalisen turha siis.
Törmäsin myös kaupungilla ranskalaiseen tyyppiin, joka oli etsimässä McDonaldsia. Tuntuu aina tyhmältä syödä mäkkärissä ulkomailla, mutta liityin silti seuraan ja loppupäivä kierrettiinkin kahdestaan Sendain keskustaa. Japanissa McDonaldsin hampurilaiset näyttää muuten ulkonäöltään samalta kuin niissä mainoskuvissa, mutta ei ne silti yhtään isompia olleet tai paremmalle maistuneet.
Käytiin myös musiikkikaupassa, jonka vaatimattoman eteisen takaa paljastui 8-kerroksinen kompleksi. Musiikki ei muuten ole mitään halpaa täällä. Pitää etsiä joku divari missä voisi olla niin edulliset hinnat, että jotain viitsisi ostaakin. Pitää vielä mainita japanilaisten logiikka tuotesijoittelussa, saman hyllyn toiselta puolelta löytyy hentaipornoa kun toisella puolella on lasten piirrettyjä. Toinen hauska tapaus oli Äiti Teresa -dokumentin ja "The best of Swedish Lolitas" vierekkäin olo samalla hyllyllä.
Yritettiin etsiä myös jotain kirjakauppaa, jossa oli kuulemma netti käytettävissä. Yritys ei kuitenkaan riittänyt kun ei sellaista paikkaa löytynyt. Pitäisi kyllä etsiä jos tässä kohtalaisen lähellä olisi joku nettipaikka. Student Exchange Divisionissa voi käyttää nettiä, mutta se on Kawauchi -kampuksella, joka on suhteellisen kaukana. Kunhan vain saisi pyörän hommattua niin välimatkat lyhenisi huomattavasti. Itseasiassa täältä International Student Housesta on keskustaan vain ehkä 3km, mutta bussin pysähdellessä 100m välein se tuntuu aika pitkältä matkalta. Painoin jo tänään mieleen bussin reittiä, jotta voisin kävellä keskustasta takaisin, mutta en sitten pitkän päivän jälkeen enää jaksanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti