Nettiin

Kirjoitin sen 3.10.2006

Pyydän anteeksi. Mun piti käydä tänään iCafessa oman läppärin kanssa laittamassa nämä jutut nettiin, mutta en sitten kerennyt tai oikeastaan jaksanut.

Testailin koulussa tänään nettiä peräti 2h ja kirjottelin pari mailia, mutta en oikeasti jaksanu alkaa säätämään noiden merkistöjen kanssa. Lueskelin vain kaikkia uutisia yms. Suomesta. Tuntuu että kun on viikon poissa niin kerkeää tapahtua vaikka sun mitä. Irkatakin yritin, mutta eihän nyt Suomessa ollut taaskaan kukaan hereillä mun koulun aikaan.

Ensimmäinen tuntikin oli aika jees. Joku kiinalainen luennoi optisista verkoista. Tuntu kyl sellaselta "istutaas nyt täällä" -tunnilta, mutta ainakin se on hyvää harjotusta sitten siihen kun palaan Suomeen ja alan käymään kaikilla luennoilla... Kuulin kauhujuttuja siitä, että täällä ei sais silleen skippailla luentoja niin kuin Suomessa. Mutta se taisi liittyä vaan siihen, et kun ei ole kaikilla kursseilla kokeita niin liika skippailu laskee sitten arvosanoja. No tiedä siitä sitten. Aattelin mä nyt koulussa täällä käydä nyt aluksi kuitenkin.

Mulla on sittenkin suurinosa tunneista Kawauchissa, mikä on tosi jees, kun ei tarvitse kiipeillä Aobayamaan. Tänään sitten oli illalla tapaaminen mun academic advisor professorin kanssa. Vaikutti ihan kivalta mieheltä, tosin mulle ei oikein selvinny ihan vielä mitä mä siellä tutkimusryhmässä teen. Sain kuitenkin oman paikan, läppärin ja mailiosoitteen, ja tulen kai saamaan jonkun ID-kortin, jolla pääsen sit kaikkiin salaisimpiin paikkoihin.

Vähän hassusti olen nyt perinyt ton toisen toisen suomalaisen kaikki hommat täällä. Asun sen kämpässä, käytän sen kamoja, olen samassa tutkimusryhmässä ja sain entisen läppärinkin. Noi muut tyypit sieltä labista vaikutti ihan hassuilta. Siellä oli pari kiinalaista, jotka osasi ihan hyvin englantia, mutta yritin puhua niin paljon japania kun pystyin. Ja nyt on ainakin hyvä syy opiskella, kun pitää käyttää sitä ihan oikeasti.

Toi mun labi on tosiaan tuolla Katahirassa, joka on kyl tosi kivalla paikalla, kun se on juurikin aivan keskustassa ja vanhin noista Tohoku Daigakun kampuksista. Kävelin sinne Kawauchista ja eipä siihen nyt kovin kauaa mennyt. Kuitenkin kaikki on täällä ihan suu pyöreenä kun sanoo, että käveli jonnekin kolmisen kilometriä. Ihme laiskoja kaikki, kun ei jaksa kävellä.