Maailmanverkon todelliset kasvot

Editoitu rankasti 18.12.2006 13:15

Eli sain vihdoin noin kolmen kuukauden hartaan yrityksen, erehdyksen ja odotuksen jälkeen yhteyden Maailmanverkkoon eli Internetiin.

Japania pidetään Internetin lippulaivana, eikä ihan syyttä. Tänä syksynä paikallinen puhelinlaitos NTT teki jälleen tiedonsiirron nopeusmaailmanennätyksen ja monilla valokuidut on vedetty ihan kotiovelle asti kuljettaen bittejä ees ja taas nopeuksilla joista monet näkee vain unia.

Totuus on kuitenkin toinen. Ainakin International Housen totuus. Kaikanin ihmeellisten säätöjen (kaikki asukkaat jakavat keskenään 18 puhelinlinjaa) vain yhden ISP:n tänne erikseen räätälöimä netti. Mulle ei oikein selvinnyt millä tekniikalla tuo toimii, mutta laitteiston väitetään olevan noin 700 euron arvoinen... Ainakin jos sen menee rikkomaan saa maksaa noin 100,000 jeniä. Se onkin mielenkiintoinen hinta, kun nopeus on luokkaa 5-50 kilotavua sekunnissa! Lisäksi tästä ilosta pitää vielä maksaa kuukausittain 20 euroa.

Kun ei tarvitse kantaa huoltaa minkäänlaisesta kilpailusta, voi netin käyttöehdotkin sorvata mieleisikseen. Mitä sanoisitte Suomessa seuraavista ehdoista: Ei serveriä, ei kotisivuja (?), ei verkkopelien pelaamista, eikä varsinkaan isojen tiedostojen lähettämistä taikka vastaanottamista ( :D ). Syykin on selvästi mainittu. Edellä listaamani asiat voivat nimittäin rikkoa (:o) kalliit laitteet.

Joka tapauksessa internet-yhteys kämpillä tarkoittaa ehkä enemmän päivityksiä blogiin. Ehkä nyt jaksaa kirjoittaa erikseen jostain pienemmästä asiasta oman postin. Kuten esimerkiksi tästä Internetistä.

Tai sitten ei.