Yasumiboke

Maailman paskin internet kaatui taas kerran. Tänään uptimea olikin kertynyt jo melkein tunti, joten oli jo aikakin kaatua. Nyt kahden päivän aikana netti onkin toiminut kolmisen tuntia yhteensä. Luulin jo oikeasti, ettei tämä netti voisi paskempi ollakaan. Mutta periaatteessa nyt tilanne on huonompi kuin silloin kun ei ollut nettiä ollenkaan. Ainakin vitutuksen määrässä. 3000 jeniä on suoranaista ryöstöä tällaisesta laadusta. Kanavoisin vihani asiakaspalveluun, mutta kokemus on osoittanut, että viattoman suloinen koko ajan anteeksipyytelevä naisääni on täydellinen suojaloitsu mun vihaa vastaan. Ei siis auta kuin korkata vielä yksi olut ja avautua tänne blogiin.

*

Kun sain tietää lähteväni vaihto-opiskelemaan Japaniin, päätin, että aloitan myös jonkinlaisen nettipäiväkirjan. Olinhan sellaista pitänyt jo aiemminkin. Halusin kuitenkin, ettei blogilleni kävisi kuten niin monelle blogille aiemmin. Eli lupaavan alun jälkeen kirjoittelun ja päivitysten tahti harvenee, ja sitten pysähtyy kokonaan.

Ensimmäiselle blogilleni kävi juurikin näin. En tiedä voiko sitä vielä julistaa kuolleeksi. Ehkä tarina jatkuu vielä joskus sielläkin. Ongelmana oli kuitenkin se, että mun elämä Suomessa oli tietyssä mielessä liian tylsää blogimerkinnöille. En ole myöskään kovin hyvä kirjoittelemaan omista ajatuksista kauhean syvällisesti. Niistä kyllä saisi sisältöä, mutta koen vain kaikenlaisen avautumisen turhan vaikeana.

Tätä Japanista kertovaa blogia päätin kuitenkin jo Suomessa päivittää tunnollisesti joka viikko, ja olen pitänyt siitä kiinni mahdollisuuksien rajoissa. Alkaa vain elämä täällä asettua jo sen verran uomiin, ettei joka viikolle ole mitään uutta ja ihmeellistä mistä kertoa. Olenkin miettinyt, pitäisikö minun alkaa kirjoittelemaan tänne myös jostain sellaisista asioista, jotka eivät tähän Japanin reissuun liity oikeastaan millään tavalla. Esimerkiksi jotain samanlaista juttua, jota oli mun vanhassa blogissa. Kuitenkin mulla on ollut taka-ajatuksena se, että tämä blogi olisi nimenomaan blogi Japanista. Ehkä senkin takia, että kenties yhtä paljon tai enemmän kuin tämä blogi on kirjoitettu lukijoille, olen kirjoittanut tätä itselleni. Ikäänkuin päiväkirjana, jota on sitten kiva lukea jälkeenpäin muistin virkistykseksi. Olenkin monesti katunut, kun en pitänyt mitään kirjaa armeija-aikani tapahtumista.

**

Sain rahaa tammikuussa ja nyt olen rikas. Mutta myös velkainen... Ajattelin sen kummemmin säästelemättä heti suunnitella jonkinlaista reissua kevätlomalle. Alunperin suunnitelmissa oli, että voisi mennä jopa Hiroshimaan asti ja palailla sieltä sitten ninjamuseoiden kautta kohti pohjoista. Taitaa kuitenkin käydä, niin että menen vain Osakaan asti miittailemaan ihmisiä ja jätän eteläisen Japanin toiselle reissulle.

Japanissa matkustaminen on nimittäin pirun kallista. Opiskelijaviisumilla kun ei mitään Japan Rail Passejakaan saa, vaan pitää shinkanseniinkin pulittaa täysi hinta. Ajattelinkin turvautua halvempiin bussikyyteihin. Hitaammat paikallisjunat olisivat myös vaihtoehto, mutta huhujen mukaan moisissa vehkeissä alkaa hyvin nopeasti kurpitsa kypsymään. Majoituspuolella lienevät kapselihotellit ja nettikahvilat se juttu....

Pitää tässä vielä suunnitella ja raportoida sitten enemmän.