Ensimmäiset läksiäispileet
Syy miksi en ole Nagoyassa nyt, on se, että Niigatan maanantaiaamuinen maanjäristys oli pistänyt jonkun Toyotan autonosatehtaan jäihin, ja kun osia ei saada, niin melko pitkälle kaikki Toyotan tehtaat seisovat. Tehtaalla puuhastellaan nyt tauon aikana jotain taukottöitä ja he eivät halunneet meitä sinne niitä töitä katsomaan. Jonkinlainen näyttelyhalli olisi auki, mutta professorimme katsoi parhaaksi perua koko reissun muutama tunti ennen lähtöhetkeä. Onneksi satuin katsomaan mailin, etten turhaan mennyt asemalle odottelemaan.
Joka tapauksessa matkan peruuntuminen tarkoitti sitä, että pystyin sittenkin osallistumaan labin lukukauden päätösbileisiin, jotka oli ikävästi aikataulutettu Nagoyan reissun päälle. Hyvin nopeasti niistä tuli sitten myös minun läksiäisjuhlat.
Tällä kertaa ei juhlittu laboratoriossa, vaan mentiin läheiseen ravintolaan, missä meillä oli pitkä pöytä varattu. Syötiin ja juotiin hyvin ja muisteltiin mennyttä lukukautta. Itse ihastelin puheessani japanilaista labijärjestelmää ja surkuttelin, kun Suomessa ei sellaista järjestelmää ole. Suomessa kun opiskellaan aina yksin, satunnaisia ryhmätöitä lukuunottamatta. Mitään labin kaltaista ryhmää ja "me-henkeä" ei oikein ole. Myöskään professorit ei Suomessa paljon oppilaiden kanssa touhua, toisin kuin Japanissa. Lopuksi kiitin tietty kaikkia kuluneesta vuodesta ja erityisesti mun tuutoria Ishiitä, joka on mua aina kaikessa auttanut.
Sain läksiäislahjaksi laboratoriosta japanilaisen perinteisen asusteen, joka ei kuitenkaan ole kimono eikä yukata, mutta jotain muuta. Olin varannut noita juhlia silmälläpitäen salmiakkikarkkia, salmiakkikoskenkorvaa, lakkalikööriä ja tervasnapsia, että saisi vähän maistattaa Suomen erikoisuuksia. Olisivat olleet ihan täydellisiä tuohon tilaisuuteen. Harmi vain, että ei tietenkään tullut otettua mukaan, koska luulin lähteväni Nagoyaan. Pitää tarjoilla niitä nyt ensi viikolla sitten laboratoriossa, ainakin karkkeja. Ehkä proffalle voisi yhden pullonkin antaa.
Virallisen osuuden päätyttyä ja muutamien jo palatessa kotiin suuntasimme professorin johdolla vielä nomihodaihin. Paikka oli vanha tuttu hippihenkinen baari. Puhuttiin hassuja juttuja ja juodeskeltiin hassumpia juomia.
Ilta päättyi meidän labille ominaisella nörttityylillä Nintendo DS:n Mario Kart -karkeloihin laboratoriolla. Suoriuduin kohtuullisen hyvin, mutta en mahtanut mitään labin kovimmille kart-taitureille. Muutama osakilpailuvoitto kuitenkin heltisi!
2 kommenttia:
Mä kommentoin cootin blogii!
antakaa määkin huudan, määkin olen kännissä
Lähetä kommentti